Perustietoa domainnimistä


Verkkotunnus eli domainnimi eli domain on osoite, joka kertoo internet-selaimelle, mihin verkkosivustoon se ottaa yhteyden


Miten domainnimi toimii

Verkkotunnukset ovat olemassa oikeastaan sitä varten, että ihmisten olisi helppo muistaa, mitä selaimeen pitää kirjoittaa, jotta pääsisi jollekin tietylle sivustolle. Internetin nimipalvelujärjestelmä (DNS = Domain Name System) muuttaa taustalla verkkotunnuksen IP-osoitteeksi, jonka avulla käyttäjä ohjataan oikealle sivustolle, tai sähköposti oikeaan sähköpostipalvelimeen (esim. example.com tarkoitaa oikeastaan IP-osoitetta 93.184.216.34). IP-lyhenne tulee sanoista internet-protokolla (Internet Protocol).

Ylätason verkkotunnukset

Ylätason verkkotunnukset (TLD, top-level domain) ovat lyhyitä tunnuksia, joiden mukaan verkkotunnukset jaetaan eri luokkiin. Esimerkiksi maatunnukset (.fi, .se, .us) ovat tällaisia. Maatunnusten lisäksi on kansainvälisiä ylätason tunnuksia, kuten .com, .net, ja viime vuosina ylätason tunnuksia on tullut paljon lisää, mm. .xxx, .jobs, .travel jne.

Toisen tason verkkotunnukset

Toisen tason verkkotunnus eli Second-Level Domain (SLD) on se osa verkkotunnuksesta, joka tulee ennen pistettä ja siten ennen ylätason domainia. Esimerkiksi domainnimi domaintieto.fi koostuu toisen tason verkkotunnuksesta domaintieto ja ylätason verkkotunnuksesta fi. Näin domainnimi kokonaisuudessaan muodostetaan yhdistelmästä SLD.TLD jossa isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole merkitystä. Käytössä voi olla lisäksi alidomain, esimerkiksi sähköpostipalvelimen osoite voisi olla mail.domaintieto.fi, jossa mail on alidomain.

Kaupallinen merkitys

Niin ylätason (TLD) kuin toisenkin tason (SLD) domaineilla on merkitystä domainnimen kaupallisen arvon kannalta. Kansainvälisesti kaikkein arvokkain TLD on .com - näitä niin sanottuja dotcom -osoitteita on myyty jopa yli 10 miljoonan euron hintaan. Suurin hinta tähän mennessä on maksettu sex.com -domainista, jonka kauppahinta oli 13 000 000 USD. Maakohtaisesti varsinkin USA:n ulkopuolella voi olla taas niin päin, että maakohtainen TLD eli ns. ccTLD (country code Top Level Domain) on arvokkaampi kuin esimerkiksi .com -- tämä johtuu siitä, että monissa maissa internetin käyttäjät kirjoittavat oletuksena oman maatunnuksensa domainnimeen, ja maakohtaisen domainnimen muistettavuus kohderyhmässä on parempi kuin muiden ylätason tunnusten, jolloin niiden brändi- ja markkinointiarvo on merkittävä. Tämä on tosiasia esim. Suomessa, jossa asiakkaat eli käyttäjät olettavat, että yrityksen domainnimi on .fi -päätteinen. Mikäli yritys käyttää jotain muuta TLD:tä, on todennäköistä, että se menettää asiakkaita. Myös Ruotsissa, Saksassa, Puolassa ja monissa muissa Euroopan maissa paikallinen ccTLD on käytännössä aina ykkösvaihtoehto. Toisen tason domainin eli SLD:n kaupallinen merkitys ja arvonmääritys on domainbisneksen ydinasiaa, ja siihen syvennytään seuraavissa artikkeleissa