Tietoa lainsäädännöstä
Laki sähköisen viestinnän palveluista: Tietopaketti verkkotunnuslain kumoamisesta ja sen vaikutuksesta .fi -domainmarkkinaan
Verkkotunnuslain kumoaminen
Verkkotunnuslaki Suomessa rajoitti aiemmin merkittävästi verkkotunnusten rekisteröimistä, ostamista ja myymistä. Esimerkiksi verkkotunnusten varastointi jälleenmyyntitarkoitukseen oli lailla kiellettyä. Verkkotunnuslaki kumottiin 5.9.2016 ja sen tilalle astui voimaan tietoyhteiskuntakaari, jonka nimike myöhemmin muutettiin laiksi sähköisen viestinnän palveluista.
Lakimuutoksen vaikutukset
Lakimuutos toi mukanaan merkittäviä muutoksia domainnimien rekisteröimisen, ostamisen ja myymisen kannalta:
Vapautuneet verkkotunnukset
Aiemmin kielletyt domainnimet vapautuivat rekisteröitäviksi. Näihin kuuluivat esimerkiksi loukkaavat termit, muiden maiden maatunnuksia vastaavat domainnimet (esim. fi.fi, se.fi) ja jotkin muut suojatut nimet (esim. oy.fi, kuolinpesä.fi).
Varastointikiellon poistuminen
Kielto domainnimien varastoimisesta jälleenmyyntitarkoituksessa poistui. Näin domainmarkkina Suomessa vapautui ja muuttui vastaamaan kansainvälistä mallia. Verkkotunnusten ostaminen ja myyminen vapautuivat markkinaehtoiseksi toiminnaksi.
Kansainvälistyminen
Ulkomaalaiset henkilöt ja yritykset voivat lakimuutoksen voimaan tultua rekisteröidä .fi -domainnimiä, ja rekisteröijää koskeva ikäraja poistui.
Välittäjämalli
Siirryttiin välittäjämalliin, jossa Viestintäviraston (nyk. Traficom) hyväksymät yritykset toimivat verkkotunnusvälittäjinä, hallinnoivat tunnuksia ja huolehtivat loppukäyttäjien palvelemisesta.
Nimiyhdistelmät ja nimipalvelimet
Etu- ja sukunimiyhdistelmät tulivat kaikkien vapaasti rekisteröitäviksi. Enää ei myöskään verkkotunnuksella tarvitse olla nimipalvelimia. Jos nimipalvelimet on määritelty, niiden täytyy kuitenkin olla toimivat.
Vaikutus yrityksille
Lakimuutos toi mukanaan huomattavan bisnespotentiaalin, ja toisaalta myös yrityksille entistä suuremman paineen huolehtia IPR-omaisuudestaan myös domainnimien muodossa. IPR (Intellectual Property Rights) eli immateriaalioikeudet kattavat tekijänoikeudet ja aineettomat oikeudet, joihin myös verkkotunnukset kuuluvat.